...erittäin hyvää huomenta.

Minä olen tähän aikaan vuodesta aamuisin todella väsynyt. Osittain se johtuu ihan vain siitä että olen "B-ihminen" eli illanvirkku, osittain allergiasta ja ehkä siihen otettavista tabuista.

Lisäksi minulla on huono tapa käyttää puhelimen herätyskellon torkkunappia - ja kun siitä ensin on tullut tapa, sitä on lopulta helppo käyttää ei kerran tai kaksi, vaan jopa puolentoista tunnin ajan, edes havahtumatta sen vertaa että tajuaisi miten paljon kello on. Tämä on tapahtunut tosielämässä.

Ajattelin että äänen vaihtaminen auttaisi - josko siihen vanhaan hälytysääneen on vain niin tottunut että siihen ei sen vuoksi oikein herää. Mutta eipä sen muuttamisestakaan tullut suurta menestystä.

Nyt sitten laitoin kännyn niin kauaksi sängystä että oli pakko nousta ylös sammuttamaan ääni - sen verran ärsyttävä ääni se siis vielä on etten sentään minuuttitolkulla sitä kuuntele. Ja se näytti tuottavan tulosta. Vain kerran "torkuin" tänä aamuna ja nyt olen jo keittänyt kahvit ja avannut tietokoneen (okei, toisessa järjestyksessä), ja vastoin tapojani esitän aamunvirkkua täälläkin blogisivulla. :)

Tänään on sitten sen sampanjan vuoro. 

Mitään sen kummempaa ei ole todellakaan juhlittavana kuin elokuvan ensi-ilta - eikä edes minkään hyvän elokuvan. Sex and the city, Sinkkuelämää, Sex og singelliv, on saanut kakkososan, syitä siihen voi vain arvailla... Ja nyt kerron että rakastan tv-sarjaa ja sen henkilöitä, ja juuri sen vuoksi suhtaudun elokuvaan näin nuivasti. Ykkösosa jäi minulta ilmestyessään katsomatta, mutta nyt se piti viikon alussa katsoa koska sellainen määräys tytöiltä tuli. Pettymys. Siis onhan siinä viihdettä ja myös silmänruokaa vaikka olisi varsin rento suhtautuminen muotiin kuten minulla, mutta kovin on latteaa meininkiä sarjaan verrattuna.

Mutta meidän lähikaupunkimme elokuvateatteri on saanut esinaisen, joka ei todellakaan suhtaudu muotiin ja glamouriin rennosti, joten Sinkkuelämää-ensi-ilta sisältää kesämekkoja (jee, neljän asteen sateessa), punaisella matolla kävelyä, valokuvaajia ja pukuihin pyntättyjä rajavartioston nuorukaisia jotka johdattavat sinkut ja wannabe-sinkut omille paikoilleen salissa, tietenkin tarjoten lasilliset (alkoholitonta) sampanjaa. Elokuvaelämyksen jälkeen Cosmopolitan-bileet puarissa, siinä on kuulemma alkoholia, ja sitähän voi sitten ostaa lisää jos ei lipun hintaan kuuluva lasillinen riitä. (Cosmopolitan on se drinkki mitä Sinkkuelämän naiset kiskovat iloonsa ja suruunsa.)

Jotta me uskallamme lähteä valloittamaan punaisen maton Kirkkoniemi-cityyn, hankimme siis samppikset etkoja varten, lasillisen tai pullollisen jälkeen hyvää sampanjaa huonokin leffa menettelee.

Kunhan nyt ensin pysyy tämän päivän hereillä ja hengissä. :)