Vietettiin viikonloppuna pikkujouluja Murmanskissa. Eli yritettiin tyhjentää hotellin baarin ja diskon alkoholivarat perjantain ja lauantain vastaisena yönä, ja istuttiin sitten itse pikkujouluissa lauantai-iltana aika hiljaisina. :D

Eipä se toisaalta ollut suuri vahinko, hotellin puarissa sentään sai kaljansa ja vodkansa saman tunnin sisällä kun sen tilasi, ravintelissa oli vähän toisenlainen tempo. 40 minuuttia saapumisemme jälkeen meiltä suvaittiin kysyä, haluaisimmeko mahdollisesti jotain syötävää tai juotavaa. No ei suinkaan, muuten vaan käytiin istuskelemassa... Tunti tilauksen jälkeen saimmekin sitten jo juomat pöytään. Ruuat viipyivät vielä kotvasen sen jälkeen, kukaan ei tainnut enää jaksaa katsoa kelloa. Ja meidän tulostamme oli kuulemma ilmoitettu jo etukäteen. Mitenkähän olisi käynyt jos ei olisi ilmoitettu... Kenties pahinta oli se, että viereistä pitkää pöytää katettiin kaiken aikaa meidän istuessamme odottamassa, siellä oli lautasta ja kulhoa ja jos jonkinväristä putelia, vain asiakkaat puuttuivat... He tulivat n. 2,5 tuntia meidän jälkeemme, on toki kohtuullista että heidän pöytänsä katettiin ennen kuin meitä palveltiin.

Siispä vinkkinä kaupunkiin joskus kenties matkaaville, Churchill-nimisessä ravintolassa ei ainakaan tällä kertaa oltu kovin innokkaita palvelemaan norjalaisia - voi tietenkin olla että he pitävät suomalaisista enemmän. :D

Joululahjoja en ihme kyllä ehtinyt ostamaan, paitsi ihanat pitkät saapikkaat, itselleni tietenkin. Käytin kyllä viikonlopun huomattavasti tehokkaammin kuin muut diskossa ensimmäisenä yönä pitkään viihtyneet, minähän en aamiaista jätä noin vain väliin hotellissa, ja kun on saanut itsensä raahattua sinne asti, niin ei sitä sitten voi enää jäädä huoneeseen nukkumaan. Lauantai vaikutti kyllä hieman sumuiselta päivältä, mutta kaipa se johtui vain säästä, sunnuntaina olisi jo jaksanut vaikka mitä, mutta silloin piti reissuta kotiin... Kotimatka kesti noin 6 tuntia, niistä noin puolet kuluivat tuossa 3 kilometrin päässä, eli tullissa. Kuskilla oli aika raskas kaasujalka, tien kunnon huomioon ottaen, mutta se ei valitettavasti auta kun edessä on kolme täyttä bussilastia. No, monella muulla raja-asemalla on varmaan paljon pahemmat jonot.

Kuvia ei tältä reissulta paljon tullut, mutta kuitenkin muutama muistoksi.

Pikkuinen lounas.

Olutta, espressoa ja vodkalasillinen vettä.

Sunnuntaiksi tuli vähän lunta mutta eipä se maiseman harmautta juuri vähentänyt.