Joo, no eihän tämä blogi näköjään itsekseen päivity vaikka olisi miten hienot kannettavat vehkeet mukana kaikkialla. ;)

Loma meni oikein hauskasti ja iloisesti, laivamatka Tukholmaan ja varsinkin sieltä takaisin meni t-o-s-i hauskasti (en vain oikein muista että mikä siellä loppujen lopuksi niin hulvatonta oikeastaan oli). Ruåtsissa sain uusia karvakavereita ++ :D, ja helteiden ja auringon LOPULTAKIN väistyttyä lomatunnelmani tieltä kuuntelin Gustav Adolfin torilla Suomi Safaria sen aikaa että Nightwish-Anette sai esitettyä molemmat kappaleensa, eli Kuolema tekee taiteilijan ja Meadows of Heaven... sen jälkeen piti myöntää, että lämmin pubi ja irish coffee menivät niin Eino Grönin (siis Eikka elää vielä!!!), Arja Saijonmaan kuin Värttinänkin edelle... Apocalypticaa sentään piti lähteä taas sateeseen kuuntelemaan.

Kotona oli iloinen jälleennäkeminen Paremman Puoliskon ja Santun kanssa, ja viime viikonloppuna huristeltiin Saariselällä Rautaa Rajalla -kiesien mukana. Siellä oli melkein oikeat kiihdytysajot. :) Mies valitti jälkeenpäin, että missasi ainakin puoli sekuntia sen takia että minä olin kyydissä... vaikkakin kaikkein paras aika oli juuri siltä kierrokselta jolla minä olin kyydissä. Semmosia ne lapset on. :D

- Ensi viikonloppuna lähdetäänkin sitten vaihteeksi taas Saariselälle, mutta tyttöporukalla... montako meitä loppujen lopuksi on, jää nähtäväksi. :) Tänään olen soitellut sinne päivän ajan: joo, meitä onkin vain neljä, ei kun nyt meitä on kuusi ja ehkä vielä sen yhden kaveri, ei kun voisko sen huoneiston vielä perua kun se on niin kallis ja meitä ei ole niin monta, ei kun hei me otettais se sittenkin, ei kun saisko siihen toiseen kuitenkin lisävuoteen, ei kun nyt mun pitää ensin soittaa sinne toiseen paikkaan ja yrittää perua se, ethän vaan anna tätä kellekään sillä välin, ei kun mihin se aamiainen nyt kuului ja mitä mä viimeksi peruin vai varasinko mä jotain!