Mukavan lämpimiä päiviä, Parempi Puolikas jo valittaa helteestä mutta sepä ei ole tämän kesän helteitä kokenutkaan.

Varsin voimakkaita kirosanoja on kuulunut autotallin ja Camaron suunnalta, ja sitten se harjoitteli tämmöisellä ajelua ja järjesti vähän hävityksen kauhistusta herättäen minut aamuvarhain (klo 12.30).

 

Minä olen laittanut multaan jotain siemeniä, ajoissa kuten aina (pussissa taisi olla maininta toukokuusta mutta ei kai nyt siemenet tunne kalenteria!), istuttanut vähän kuusia (ristinmerkki ja amen) ja pohtinut muuten puutarhanhoidon syvintä olemusta, eli että pitäisi saada hengiltä kaikki mikä välttämättä haluaisi kasvaa, ja kukoistamaan kaikki mikä ei haluaisi kasvaa. Olen vasta pohdintavaiheessa joten tuo ei meillä toteudu.

Koivuangervoilla menee ihan ok, eivät ne juuri näytä lisänneen korkeutta mutta onhan ne pienetkin söpöjä.

 

Ruusut on vähän ylösalaisin mutta eikös ne lasketa hengissäoleviksi niin kauan kuin ne jaksaa pökästä yhtään kukkaa näkyville?

 

Ja nuo apilat ja kaikenlaiset rikkaruohot kasvaa ihan kivasti, ja meillä on koiravanhuksen kanssa niin mukavaa kun köllitään vierekkäin ja katsellaan mehiläisten uurastusta. Yleensäkin muiden työnteon katsominen on oikein hyvää ajankulua.

 

Käsivarret ja nilkat on asiaankuuluvasti täynnä nokkosten ja paarmojen aiheuttamia paukamia, taidan olla kyllä onnekas siinä mielessä että minulla niitä ei kauaa kutita eikä tarvitse mitään voiteita. Mutta onneksi kuitenkin rupesi satamaan niin pääsi pois raatamasta. ;D